Helsingin päärautatieasema täyttää tiistaina sata vuotta. Eliel Saarisen suunnittelema asema on Suomen ylivoimaisesti vilkkain liikenteen solmukohta, sillä sen läpi kulkee päivittäin jopa 250 000 ihmistä.
Ilta-Sanomat kokosi merkkipäivän kunniaksi kymmenen kiinnostavaa yksityiskohtaa aseman historiasta.
”Aivotyyli” voitti
Helsingin varhaisin asemarakennus valmistui jo 1861, vuotta ennen kuin Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie avattiin.
Uuden aseman suunnittelusta julistettiin 1902 kilpailu, jonka voitti Eliel Saarinen. Hänen suunnitelmansa muistutti Kansallismuseota. Se sisälsi runsaasti kansallisromanttisia koristeita.
Saarisen kollegat, kuten Sigurd Frosterus ja Gustaf Strengell tyrmäsivät Saarisen suunnitelman. He vaativat modernimpaa, yksinkertaisempaa arkkitehtuuria.
Helsingin päärautatieasema 1930-luvulla.
”Nykyään suunnitellaan rautatieasemat kuin museot. -- Me tahdomme rauta- ja aivotyyliä asema- ja näyttelyrakennuksiin.”
Saarinen otti kritiikistä vaarin ja karsi romanttiset pikkutornit ja karhut suunnitelmasta.
Torpparit ovenpielessä
Rautatieaseman pääsisäänkäyntiä vartioi neljä ”Kivimiestä”, jotka kantavat maapallolamppuja. Jättimäiset veistokset ovat tulleet tunnetuiksi koko Suomessa viimeistään VR:n mainoskampanjoista.
Emil Wikströmin Lyhdynkantajat-veistokset eli Kivimiehet.
Patsaiden oikea nimi on Lyhdynkantajat, ja ne veisti graniittiin Emil Wikström 1914. Niiden mallina kerrotaan olleen torppari Jalmari Lehtinen, joka syntyi Sääksmäellä 1800-luvun lopulla.
Wikström tutustui Lehtiseen, kun hänelle rakennettiin ateljeeta Sääksmäelle 1910-luvun alussa.
Kyösti Kallio kuoli
Suomen neljäs presidentti Kyösti Kallio kuoli sydänkohtaukseen Helsingin rautatieasemalla.
Kallio oli marraskuussa ilmoittanut luopuvansa presidenttiydestä heikon terveydentilansa takia. Hänen seuraajakseen valittiin Risto Ryti 19. joulukuuta 1940.
Pohjanmaan juna odotti, Porilaisten marssi kaikui ja tehtävistään luopunut presidentti Kyösti Kallio aloitti kunniakomppaniansa viimeisen tarkastuksen. Taustalla seurasivat yleisesikunnan päällikkö, kenraalimajuri A.E. Heinrichs, puolustusvoimain ylipäällikkö C.G.E. Mannerheim, juuri valittu presidentti Risto Ryti ja adjutantti eversti Aladar Paasonen.
Kallio oli matkustamassa samana päivänä kotiinsa Nivalaan. Hän hyvästeli Rytin ja marsalkka Mannerheimin Rautatieaseman Presidentin aulassa.
Kallio astui Porilaisten marssin soidessa ulos Rautatientorille tarkastamaan kunniakomppaniaa, mutta vaipui vain muutaman askeleen jälkeen kuolleena adjutanttinsa käsivarsille.
Suomen nopein palokunta
Asemalla syttyi suuri tulipalo 14. kesäkuuta 1950. Sen seurauksena asemalaiturin katto rojahti maahan.
Helsingin rautatieaseman tulipalo kesäkuussa 1950.
Sammutustöihin osallistui 19 paloautoa ja satakunta miestä. Helsingin Sanomien mukaan jopa 20 000 ihmistä kerääntyi katsomaan sammutustöitä ja savupilvi näkyi Turussa asti.
Kukaan ei kuollut tulipalossa, mutta viisi palomiestä sai savumyrkytyksen.
Perimätiedon mukaan paikalla oli ensimmäisenä ”Suomen nopein palokunta”. Tarinan mukaan Joutsenon vapaapalokunta oli hakemassa uutta autoa Helsingistä ja oli asemalla kahvilla kun palo syttyi.
Joutseno-lehti selvitti tarinan todenperäisyyttä viime vuonna. Paikalliset palomiehet pitivät sitä totena, tosin ensikäden tietoja ei ollut enää saatavilla.
Neljä kertaa juna seinään
Rataosuus Pasilasta päärautatieasemalle on lievää alamäkeä. Tämä on ollut osasyynä onnettomuuksiin.
28. elokuuta 1926 matkustajajunan jarrut menivät epäkuntoon, ja junan veturi ajoi seinän läpi päätelaiturikatokseen. Junan lastina olleet puolukat levisivät ympäri asemalaituria, mutta suurelta verenvuodolta vältyttiin: vain neljä ihmistä loukkaantui.
Henkilövahingoilta vältyttiin tyystin, vaikka 23. lokakuuta 1944 postijuna syöksyi päätepuskimen lävitse asemahalliin. Osa aseman ulkoseinää romahti veturin päälle.
Jarruviasta johtui myös 5. lokakuuta 1990 sattunut onnettomuus, jossa yli 600 metriä pitkä tavarajuna syöksyi päin asemarakennusta. Yksi vaunuista tunkeutui läpi seinän, ja veturinkuljettaja loukkaantui lievästi.
Tavarajunan jarrutus epäonnistui vuonna 1990.
4. tammikuuta 2010 Intercity-junasta irtosi neljä vaunua, jotka liukuivat kohti Rautatieaseman yhteydessä olevaa hotellia. Vaunut työntyivät useita metrejä toimistorakennuksen sisään. Onnettomuudessa loukkaantui yksi junassa ollut työntekijä, mutta asemalaituri ehdittiin evakuoida.
Juna törmäsi hotelliin rautatieasemalla vuonna 2010.